Varsinkin kemiönsaarelaisia on kuollut todella paljon. Wendelinin Eilan kuolinilmoituksen huomasin jo viikolla Turun Sanomissa, katsoin, että loppiaisaattona Eila oli kuollut. Melko epätodelliselta tuntuu, kun näin moni kuolee, mutta se vaan on tätä elämää...
On niin mukava huomata, miten hienoa oma elämä on. Saa elää ihan niin kuin itse tahtoo, kukaan ei määrälle, miten elää. Joskus äiti voisi olla tiukempi minua kohtaan, ymmärrän sen, ettei hän halua. Mulle tulee ihan mukava päivä, se on tosi kivaa!
Kommentit
Lähetä kommentti