Vielä lauantaina ehdin markkinoille, maailmanpyörästä ehdin ihailla kotikaupunkini näköalaa. Pitkälle Ollikkalaan asti näkyi ja hienoa oli! Pohjoisen hiippakunnan piispan kautta sain välitettyä siunauksen toivotuksia uudelle ruotsinkielisen hiippakunnan piispalle, sekin tuntui hienolta. Näin sitä mennään, iloitaan!
On niin mukava huomata, miten hienoa oma elämä on. Saa elää ihan niin kuin itse tahtoo, kukaan ei määrälle, miten elää. Joskus äiti voisi olla tiukempi minua kohtaan, ymmärrän sen, ettei hän halua. Mulle tulee ihan mukava päivä, se on tosi kivaa!
Kommentit
Lähetä kommentti