Että rannekelloni sekuntiosoitin olisi irronnut, ei ihan nyt heti tule mieleen, että näin olisi käynyt. Mutta onneksi huomasimme sen, siksi se ei pahemmin haitannut. Sain sen vielä iltapäivän aikana takaisin käteen ja jo se tuntui tosi hyvältä. Kun tuo on jo koko kesän minulla ollut, olisi tuntunut tosi oudolta, jos se olisi pitänyt jättää useammaksi päiväksi korjaukseen. Mutta hyvin kävi ja nyt se käy taas ihan normaalisti!
On niin mukava huomata, miten hienoa oma elämä on. Saa elää ihan niin kuin itse tahtoo, kukaan ei määrälle, miten elää. Joskus äiti voisi olla tiukempi minua kohtaan, ymmärrän sen, ettei hän halua. Mulle tulee ihan mukava päivä, se on tosi kivaa!
Kommentit
Lähetä kommentti