Vaikka toisella on reuma ja itseä harmittaa. Tänään olen tosiaan harmitellut äidin käsien särkemistä ja kironnutkin sitä muutamaan otteeseen, mutta kun pitäisi ymmärtää se, että kiroileminen ei auta. Se on ihan totta. Mutta nyt mennään näillä ja yritetään olla kiroilematta, koska se ei auta!
On niin mukava huomata, miten hienoa oma elämä on. Saa elää ihan niin kuin itse tahtoo, kukaan ei määrälle, miten elää. Joskus äiti voisi olla tiukempi minua kohtaan, ymmärrän sen, ettei hän halua. Mulle tulee ihan mukava päivä, se on tosi kivaa!
Kommentit
Lähetä kommentti