On ainakin se, että sunnuntaina näen isä Ionin liturgiassa, alkukesästä näin hänet viimeksi. Kaksi kuukautta siitä on jo mennyt ja tosi pian on hurahtanut menemään. Tänään odotan jo hyvää mieltä, just näin pitää olla!
On niin mukava huomata, miten hienoa oma elämä on. Saa elää ihan niin kuin itse tahtoo, kukaan ei määrälle, miten elää. Joskus äiti voisi olla tiukempi minua kohtaan, ymmärrän sen, ettei hän halua. Mulle tulee ihan mukava päivä, se on tosi kivaa!
Kommentit
Lähetä kommentti