Joskus taas voi lähteä, mutta joskus täytyy rauhoittua. Sitä olen tässä yrittänyt itselleni ihan kunnolla tuputtaa, etenkin sitä, että kaikkeen tekemiseen täytyy keskittyä kunnolla. Välillä täytyy olla sellaisia päiviä , että vaan rauhoittaa mielensä eikä lennä niin paljon. Kyllähän tohon mun huonoon keskittymiskykyyn on ainoastaan yksi syypää, toi Asperger-oireyhtymä, ei mikään muu. Tänään olen iloinen, miten mukavaa se onkaan!
On niin mukava huomata, miten hienoa oma elämä on. Saa elää ihan niin kuin itse tahtoo, kukaan ei määrälle, miten elää. Joskus äiti voisi olla tiukempi minua kohtaan, ymmärrän sen, ettei hän halua. Mulle tulee ihan mukava päivä, se on tosi kivaa!
Kommentit
Lähetä kommentti